Jos epäilet potilasvahinkoa, eli hoitovirhettä tai -haittaa, tee potilasvahinkoilmoitus Potilasvakuutuskeskukselle.

  • Potilasvahinkoilmoitus tulee tehdä 3 vuoden kuluessa siitä, kun vahinkotapahtumasta ja siitä aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta on saanut tietää tai olisi pitänyt tietää.
  • Potilasvakuutuskeskus hankkii tapaukseen liittyvät asiakirjat ja asiantuntijalääkärin lausunnon ja arvioi, täyttyykö jokin potilasvakuutuslain korvausperusteista.

Potilasvakuutuskeskus antaa joko myönteisen tai kielteisen päätöksen.

  • Kielteisissä päätöksissä perusteluina on yleensä, ettei seurauksen katsottu johtuneen annetusta hoidosta tai, ettei se olisi ollut vältettävissä.
  • Jos korvauspäätös on myönteinen, tekee Potilasvakuutuskeskus päätöksen tämän jälkeen korvauksen määrästä.

Kielteisestä päätöksestä voi valittaa liikenne- ja potilasvahinkolautakuntaan (LIIPO). Myös myönteisestä päätöksestä voi valittaa, mikäli korvaus ei ole vastannut vahinkoa.

  • Valitusaika on yksi vuosi Potilasvakuutuskeskuksen päätöksestä.

Valituksen johdosta jo maksettuja korvauksia ei voida periä takautuvasti takaisin, mutta maksamattomia myönnettyjä korvauksia voidaan olla jatkossa maksamatta, jos liikenne- ja potilasvahinkolautakunta katsoo Potilasvakuutuskeskuksen myöntäneen liian suuren korvauksen.

Mitä korvataan?


Potilasvakuutuslain mukaisen henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:

  • Tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista
  • Ansionmenetyksestä
  • Kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta ja pysyvästä haitasta
  • Poikkeuksellisesti muillakin kuin henkilövahingon kärsineillä saattaa olla tietyissä tapauksissa oikeus korvaukseen, jos vahinko on kohdistunut myös heihin
    • Esimerkiksi henkilövahingon kärsineen läheisellä voi olla oikeus korvaukseen tarpeellisista kuluista ja ansionmenetyksestä, jos tällaisia on aiheutunut läheiselle henkilövahingon kärsineen hoitamisesta
  • Mielipaha, aineelliset vahingot, kuten vaatteiden repeytyminen tai hoidon huono lopputulos eivät ole korvattavia potilasvahinkoja

Jos epäilet potilasvahinkoa, eli hoitovirhettä tai -haittaa, tee potilasvahinkoilmoitus Potilasvakuutuskeskukselle (PVK).

  • Potilasvahinkoilmoitus tulee tehdä 3 vuoden kuluessa siitä, kun vahinkotapahtumasta ja siitä aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta on saanut tietää tai olisi pitänyt tietää.
  • PVK hankkii tapaukseen liittyvät asiakirjat ja asiantuntijalääkärin lausunnon ja arvioi, täyttyykö jokin potilasvakuutuslain korvausperusteista

Potilasvakuutuskeskus antaa joko myönteisen tai kielteisen päätöksen.

  • Hylkäävissä ratkaisuissa perusteluina yleensä, ettei seurauksen katsottu johtuneen annetusta hoidosta tai, ettei se ollut vältettävissä.
  • Jos korvauspäätös on myönteinen, tekee PVK päätöksen tämän jälkeen korvauksen määrästä.

Kielteisestä päätöksestä voi valittaa liikenne- ja potilasvahinkolautakuntaan (LIIPO). Myös myönteisestä päätöksestä voi valittaa, mikäli korvaus ei ole vastannut vahinkoa.

  • Valitusaika 1 vuosi PVK:n päätöksestä.

Huom. Jo maksettuja korvauksia ei voi periä takaisin, maksamattomia myönnettyjä korvauksia voidaan kuitenkin perua ja olla jatkossa maksamatta, jos päätös valituksen johdosta ”huononee”.


Potilasvakuutuslain mukaisen henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:

  • Tarpeellisista sairaanhoito-kustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista
  • Ansionmenetyksestä
  • Kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta ja pysyvästä haitasta
  • Poikkeuksellisesti muillakin kuin henkilövahingon kärsineillä saattaa olla tietyissä tapauksissa oikeus korvaukseen, jos vahinko on kohdistunut myös heihin
    • Esimerkiksi henkilövahingon kärsineen läheisellä voi olla oikeus korvaukseen tarpeellisista kuluista ja ansionmenetyksestä, mitkä aiheutuvat heille henkilövahingon kärsineen hoitamisesta
  • Mielipaha, aineelliset vahingot, esimerkiksi vaatteiden repeytyminen, tai hoidon huono lopputulos eivät ole korvattavia potilasvahinkoja