Potilasvakuutus
Jokaisella Suomessa toimivalla terveydenhuollon toimintayksiköllä on potilasvakuutus ja se kattaa kaikkien Suomessa hoitoa saavien henkilöiden terveyden- ja sairaanhoidon. Potilas voi hakea korvausta potilasvakuutuksesta, jos hänelle syntyy potilasvahinko terveydenhuollossa.
Potilasvahinko
Potilasvahingolla tarkoitetaan terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutunutta henkilövahinkoa. Potilasvakuutuslaki määrittelee, missä tapauksissa korvausta maksetaan. Korvattavana potilasvahinkona pidetään hoidon tai sen laiminlyönnin seurauksena potilaalle aiheutunutta henkilövahinkoa (sairaus, vamma, terveydentilan heikentyminen tai kuolema, mutta ei esimerkiksi henkinen kärsimys). Vahingon on täytynyt aiheutua terveyden- tai sairaanhoidon yhteydessä Suomessa (ulkomailla tapahtuneista poikkeukset). Esimerkiksi kotihoito ei ole terveyden- tai sairaanhoitoa.
PVK eli Potilasvakuutuskeskus
Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset Suomessa. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset potilasvakuutuksesta. PVK:n jäseniä ovat kaikki Suomessa potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt.
Potilasvahinkoilmoitus
Potilas tekee itse potilasvahinkoilmoituksen PVK:lle. Tätä voi täydentää myös prosessin edetessä, ja PVK pyytää tarvittaessa lisätietoja. PVK hankkii itse tarvittavat tiedot hoitoyksiköstä yms.
Potilasasiavastaava (ent. potilasasiamies)
Potilasasiavastaava edistää potilaan oikeuksia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa ja antaa potilaalle tietoa tämän oikeuksista. Potilasasiavastaava neuvoo, miten potilasvahinkoa koskeva korvausvaatimus voidaan panna vireille Potilasvakuutuskeskuksessa, mutta ei avusta sen tekemisessä.
Muistutus
Jos olet tyytymätön saamaasi kohteluun tai hoitoon, voit tehdä muistutuksen hoitopaikan vastuuhenkilölle tai johtajalle. Muistutuksella ilmaistaan tyytymättömyyttä saatuun palveluun. Muistutus jää hoitopaikan sisäiseksi tiedoksi, antaa hoitopaikalle palautetta ja mahdollisuuden kehittää omaa toimintaa tai puuttua epäkohtiin itse.
Kantelu
Kantelu voidaan tehdä valvovalle viranomaiselle; ensisijaisesti oman alueen aluehallintovirastoon tai Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirastoon (Valvira). Kantelu voidaan tehdä myös EOA:lle (eduskunnan oikeusasiamies) ja oikeuskanslerille. Kantelu voi johtaa seuraamuksiin hoitopaikalle (huomion kiinnittäminen, huomautus, varoitus), mutta sillä ei voi hakea vahingonkorvausta.
LIIPO eli liikenne- ja potilasvahinkolautakunta
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta eli LIIPO käsittelee riippumattomasti ja puolueettomasti liikenne- ja potilasvahinkoasioita. Lautakunta antaa ratkaisusuosituksia liikennevakuutuslain ja potilasvakuutuslain mukaisissa korvausasioissa sekä liikenne- ja potilasvahinkoihin liittyvissä kuntoutusasioissa. Lautakunta voi antaa myös näiden lakien soveltamista koskevia yleisiä suosituksia. LIIPO:lle tehdään ratkaisusuosituspyyntö PVK:n huonosta tai kielteisestä korvauspäätöksestä.
Ratkaisusuositus
LIIPO antaa pyydettäessä ratkaisusuosituksen huonosta tai kielteisestä PVK:n päätöksestä. Ratkaisusuositusta voi pyytää vakuutuksenottaja, terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittaja, vakuutettu, vahinkoa kärsinyt ja muu korvaukseen oikeutettu. Ratkaisusuosituksen voi tehdä itse tai juristin avustuksella.
Voit olla meihin yhteydessä sähköpostitse tai lomakkeella ja autamme sinua tarvittaessa hakemaan muutosta PVK:n päätökseen.
Potilasvakuutus
Jokaisella Suomessa toimivalla terveydenhuollon toimintayksiköllä on potilasvakuutus ja se kattaa kaikkien Suomessa hoitoa saavien henkilöiden terveyden- ja sairaanhoidon. Potilas voi hakea korvausta potilasvakuutuksesta, jos hänelle syntyy potilasvahinko terveydenhuollossa.
Potilasvahinko
Potilasvahingolla tarkoitetaan terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutunutta henkilövahinkoa. Potilasvakuutuslaki määrittelee, missä tapauksissa korvausta maksetaan. Korvattavana potilasvahinkona pidetään hoidon tai sen laiminlyönnin seurauksena potilaalle aiheutunutta henkilövahinkoa (sairaus, vamma, terveydentilan heikentyminen tai kuolema, mutta ei esimerkiksi henkinen kärsimys). Vahingon on täytynyt aiheutua terveyden- tai sairaanhoidon yhteydessä Suomessa (ulkomailla tapahtuneista poikkeukset). Esimerkiksi kotihoito ei ole terveyden- tai sairaanhoitoa.
PVK eli Potilasvakuutuskeskus
Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset Suomessa. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset potilasvakuutuksesta. PVK:n jäseniä ovat kaikki Suomessa potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt.
Potilasvahinkoilmoitus
Potilas tekee itse potilasvahinkoilmoituksen PVK:lle. Tätä voi täydentää myös prosessin edetessä, ja PVK pyytää tarvittaessa lisätietoja. PVK hankkii itse tarvittavat tiedot hoitoyksiköstä yms.
Potilasasiavastaava (ent. potilasasiamies)
Potilasasiavastaava edistää potilaan oikeuksia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa ja antaa potilaalle tietoa tämän oikeuksista. Potilasasiavastaava neuvoo, miten
potilasvahinkoa koskeva korvausvaatimus voidaan panna vireille Potilasvakuutuskeskuksessa, mutta ei avusta sen tekemisessä.
Muistutus
Jos olet tyytymätön saamaasi kohteluun tai hoitoon, voit tehdä muistutuksen hoitopaikan vastuuhenkilölle tai johtajalle. Muistutuksella ilmaistaan tyytymättömyyttä saatuun palveluun. Muistutus jää hoitopaikan sisäiseksi tiedoksi, antaa hoitopaikalle palautetta ja mahdollisuuden kehittää omaa toimintaa tai puuttua epäkohtiin itse.
Kantelu
Kantelu voidaan tehdä valvovalle viranomaiselle; ensisijaisesti oman alueen aluehallintovirastoon tai Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirastoon (Valvira). Kantelu voidaan tehdä myös EOA:lle (eduskunnan oikeusasiamies) ja
oikeuskanslerille. Kantelu voi johtaa seuraamuksiin hoitopaikalle (huomion kiinnittäminen, huomautus, varoitus), mutta sillä ei voi hakea vahingonkorvausta.
LIIPO
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta eli LIIPO käsittelee riippumattomasti ja puolueettomasti liikenne- ja potilasvahinkoasioita. Lautakunta antaa ratkaisusuosituksia liikennevakuutuslain ja potilasvakuutuslain mukaisissa korvausasioissa sekä liikenne- ja potilasvahinkoihin liittyvissä kuntoutusasioissa. Lautakunta voi antaa myös näiden lakien soveltamista koskevia yleisiä suosituksia. LIIPO:lle tehdään ratkaisusuosituspyyntö PVK:n huonosta tai kielteisestä korvauspäätöksestä.
Ratkaisusuositus
LIIPO antaa pyydettäessä ratkaisusuosituksen huonosta tai kielteisestä PVK:n päätöksestä. Ratkaisusuositusta voi pyytää vakuutuksenottaja, terveyden- ja
sairaanhoitotoimintaa harjoittaja, vakuutettu, vahinkoa kärsinyt ja muu korvaukseen oikeutettu. Ratkaisusuosituksen voi tehdä itse tai juristin avustuksella.
